Niko Virtanen blogi

Vietnamissa kannattaa koittaa autenttisen ruan lisäksi myös useimmista ostoskeskuksista löytyviä ketjuravintoloita. useimmiten yleinen riisi ja nuudeliruoka rupeaa tökkimään jossain välissä pidemmällä matkalla. tässä linkissä suosituksia https://www.rantapallo.fi/reppureissu/koita-naita-ravintoloita-vietnamissa/

Testasim. Noin Saarioisten pizzan kokoinen tortilla, päälle tomaattikastike, juusto ja kebab sekä banaanichilejä. Uunituksen jälkeen punasibali, salaatti ja kastikkeita pari. Kääritään paperiin ja pahvikuoreen. Kebab maistui kummalta, edes jalapenoja ei oltu laitettu, ettei suu vaan pala. Soossi oli jotain siipikastiketta, joka tietysti valui syödessä kebabin loppuun. Verdict: Juuri sellainen, kuin Kotipizzan aineksista kuvittelee tulevan.

Sam-vuoren ja Halongin lahden luonnonkauneudesta aina pyhien temppelien ja pagoodien ihmisen tekemästä taiteellisuudesta riisiterasseihin ja -rantoihin Vietnamilla on paljon tarjottavaa matkailijoille. Useimmat ihmiset joko rakastavat tai vihaavat Vietnamin matkustamista. Maassa on vaikea matkustaa, vaikka matkailuala on viime vuosina laajentunut ja paikalliset ovat tottuneet enemmän turisteihin. Kun menin ensimmäistä kertaa, suhtautui kielteisesti ulkomaalaisiin matkustajiin (syystä), mutta maa on lämmennyt paljon ja Ho Chi Minhin kaupungista on tullut jopa digitaalisten paimentolaisten keskus. Tässä maassa on paljon tekemistä, joten ota aikaa! Ja syö kaikki herkullisia ruokis

Miellyttävä nainen Näin päälle kolmekymppisenä  pidettynä miehenä  voin todeta että vaikka jonnejen ja veetien naismaku onkin mauton ja erilaisien trendien sanelema - niin silti tietyt perusasiat eivät muutu. Lihavuus on rumaa. Outiet ovat rumaa. Maskuliiniset piirteet ovat rumaa. Tupakointi huonontaa. Puhtaus on valttia. Nuoruus on valttia.{16-24 minun näkökulmastani) Miehen naismaku ei muutu niin nopeasti iän myötä. Outiet eivät ole mikään "haluttavan aikuisen naisen merkki" - vaan ennemminkin kullikilometrien, huonojen geenien ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyönnin ulkoinen merkki. Naiset eivät ole viini joka paranee vanhetessaan. Tursuava torttuliha ei ole millään mittarilla "normaalia" vaikka se yleistä ehkä onkin. Meillä miehillä todellakin on preferenssi ja sitä naiset eivät voi poismaalata vaikka totuus olisi kuinka epämiellyttävä. Me aikuiset miehet emme kerro mielipiteitämme kuin anonyymisti sosiaalisista syistä. Oikeassa elämässä mielummin valehtelem...

Kuva: flickr Yks tyyppi oli hieman ihmeissään ku robotti sähkötti sillä välin ku se oli syömässä. Se kysy että KUKA tän teki niin molemmat näytti mua.. No joo, saattaa olle että olin syyllinen, Tyyppi sitte ku pysäytti KUKAn, niin kysy että miksi ja missä sä tuon opit? Vastaus on helppo, Suomen puolustusvoimat ja 11 kuukautta. Kyllä siinä ajassa oppi yllättävän paljon, mm. sekoittaan muiden sanlat(sanomalaite) KUKA oli reipas sähköttäjä, yli sata merkkiä minuutissa ja meni koko maaiömaan koska meni. Se viesti9 oli Mervi Tapolan vittu. Sähkötys ei muuten tunne isoja alkukirjaimia, eli teigän on vaan luoyettava sanaani. Tein sen niin syvälle, että menee päivä estääs KUKAa sähköttämästä. Kyllä, olenhan symppis aktiivimalli.

Älkää jauhako paskaa jostain valonnopeudesta, kaikki tietävät, ettei valolla mitään nopeutta ole. Kerran vilautin pitkiä valoja sellaisella maantien varressa olevalle nopeustaululle eikä lukema muuttunut mihinkään. Jos valolla olisi se väitetty järjenvastainen nopeus niin taulu olisi näyttänyt viivoja kuten silloin kun ajaa mittausalueen ylittävää nopeutta, kuitenkaan taulun lukema ei muuttunut mihinkään. Lisäksi, jos valolla oikeasti olisi se satoja tuhansia kilometreja sekunnissa nopeus niin ajovalothan olisivat heti perillä kaikkialla, mihin ajaisin enkä näkisi matkalla mitään. Esimerkiksi jos laitan nyt navigaattorin osoittamaan johonkin sadan kilometrin päähän ja lähden ajamaan niin ei se valo siellä ole odottamassa.

Ellen olisi luonteeltani herrasmiesmäisen fiini sekä hienostunut ja siten kaikenlaisia rahvaanomaisia tunteenpurkauksia karttava, saattaisin jopa kohottaa paheksuvasti kulmakarvojani lukiessani tästä julkaisusta kuinka arvon herrasmiehet kertovat jopa suurella halulla ja mielihyvällä nauttivansa muitakin kuin Skotlannin maasta peräisin olevia single malt -viskejä. Jopa sekoitettuja viskejä sekä Uuden Maailman amerikkalaisia Bourbon-juomia kuuluu tulevan nautituksi eräiden taholta. Pöyristyttävää.  Mutta siirtykäämme itse asiaan, jossa tulen mainitsemaan ja tietoon saattamaan seuraavaa koskien laadukasta viskiä: Kuvassa näkyvät Laphroaig-viskit ovat sellaisia, joita asiansa tunteva herrasmies pitää suuressa arvossa. Vaikka turpeeseen ja savuun viittavat asiat yleensä katsoen ovat likaisuudessaan erittäinkin rahvaanomaisia - jollaisia herrasmiehen tulee välttää - ovat sanotut asiat viskin maussa suorastaan tavoiteltavia. Näitä makuvivahteita on huomattavan suurissa määrin havaittavis...

kuva: 500px Olin ajamassa Audillani Prismasta kotiin ja tunsin kuinka Audini alkoi nykimään ja viimein ajaminen oli todella vaikeaa. Sain ajettua Audini bussipysäkille ja samalla huomasin, että olin unohtanut käydä tankkaamassa ABC:eellä. Yritin soittaa hinausautoa, mutta Iphonenin akku oli aivan loppu. Sitten yritin viittelöidä ohi ajavia autoja pysähtymään siinä onnistumatta. Viimein noin viidentoista minuutin päästä kuulin kaukaisuudesta ketjunen kitinää ja huomasin hahmon saapuvan kaukasuudesta polkupyörällä. Kyseessä oli Munin, pakomatkalla Irakista. Hän lupautui työntämään autoni vastusteluistani huolimatta edessäpäin olevalle huoltoasemalle. Hän työnsi autoni kokomatkan ja sain Audini tankattua. Asemalla juttelin Muninin kanssa joka puhui hyvin kotiutuneena erinomaista suomea. Hän kertoi perheestään ja hyvin väkivaltaisista oloista kotonaan Irakissa. Keskustelimme myös koulutuksesta ja paljastui hänen olevan tuotantotekniikan insinööri. Mikä upea nuorimies. Olin omaan tila...

On siinä etunsakin kun mut on todettu vammaiseksi. Siis selkävammaiseksi. Ei, en saanut invakorttia enkä pääse puoleen hintaan ainakaan naisten puolelle uimahallissa, vaan reseptejä uusitaan aivan hihnalta. Mä viikolla uusin suunnilleen kaikki reseptit mitä Kannasta vaan multa löyty ja kaikki meni taas hyväksyttynä läpi. Apteekin ämmäkin varmaan ihmetteli kun eilen hain rekallisen kaikkia nappeja. No joo mutta siihen asiaan. Illalla kun vetää kourallisen nappeja niin tulee uni aika kivasti. Vaikkei ne mitään huimausnappeja olekaan, niin yhteisvaikutus on hyvin rentouttava. Unissa on vaan se vika että kun ne on aika kemialliallisia, se nukkuminen ei oikeestaan korvaa kunnollista tavallista unta ja aamulla herää kyllä aikasin vaikka olo on että kunpa sais nukkua. Kuitenkin niissä unissa joskus aika mieleenpainuviakin hetkiä. Mä olen parina yönä iskeny aivan ihania natsityttöjä mutta kummallakin kerralla kaikki meni kuitenkin vituiksi. Toinena yönä en saatana muistanu ollenkaa...

Aloitin espanjan opisleun, sillä seuraavana haaveenani on matkustaa etelä-amerikkaan. Luin että esimerkiksi bogota olisi varsin edullinen ja 5/5 matkakohde, kuitenkin tietääkseni etelä-amerissa tulee haasteeksi kielitaito, englannilla ei väälttämättä pitkälle pötki Päätin aloittaa Espanjan opiskelun lataamalla duolinko applikaation puhelimeen. Katsoin myös youtubesta videoita muiden espanjanopiskeluista. esimerkiksi tämä . Videon innoittaman latasin myös Anki applikaation puhelimeen ja harkitsen pimslerin tilaamista. Ankiin en vielä päässyt ihan sisälle, mutta eiköhän se tästä vielä. Tämän lisäksi tutuin wordpress blogiin ja loin sillä itselleni henkilökohtaiset verkkosivut . Etelä-amerinkan matkasta ja espanjan opiskelusta tulen vielä päivittämään blogiin

Palasin Eilen 1.4 Suomeen thaimaan reissultani. Aikaisemmin olin jo lueskellut Helsinki-vantaan tiekentuneista turvatoimista. Bangkokin kentällä Bangkokissa Kentällä mitattiin kuume ja kyseltiin matkasuunnitelmia. Jonoa ei ollut muuta kuin Finnairin tiskille. Turvatarkastus ja imigraatio hoituivat jonottamatta. Kone lähti hieman myöhässä. Lentokoneessa Finnairin safkat Koneessa ruokatarjoilu oli normaalia huonompi, mutta saimme 2 ateriaa joita ei voinut itse valita. Juomaksi alkoholittomia. Koneessa jaettiin THL tiedotuslappu. Helsinki-vantaan lentokentällä Lentokentällä jouduimme täyttämään lomakkeen jossa kyseltiin miten pääsen kotiin ja onko ollut oireita. Lappu annettiin THL työntekijöille jotka vielä kyselivät oireista. Laukkut tulivat yhdeltä hihnalta ja tila oli ruuhkautunut. Baggege claimista ulos kävellessä THL työntekijät tarjosivat taas lappua ja kysyi olenko jo sellaisen saanut. kysyin saanko poiketa alepassa. Ei suositeltu mutteivat voineet m...